Eilen käytiin Annen kanssa tekemässä verijäljet koirille (Oona-tollerille, Veeti-labbikselle ja Agolle). Agolle tehtiin ihan lyhyt (n.100m) jälki, olin aivan varma ettei se tajua koko hommasta hölkäsen pöläystä, mutta kuinkas kävi. Ehkä siihen koiraan pitäisi oikeasti luottaa, se todellakin tietää mitä tekee.

Jälki oli 24 tuntia vanha. Lähdössä Ago pisti saman tien nenän maahan ja alkoi hitaasti, mutta varmasti etenemään. Teki todella tarkkaa työtä, taisi kerran vai kahdesti nostaa pään jäljestä, mutta ei lähtenyt pois jäljeltä. Ihan uskomatonta keskittymistä ja tarkkaa työskentelyä. Olen todella iloisesti yllättänyt! Se koira siis oikeasti haistaakin jotain! Kaadostakin oli kiinnostunut, haisteli sitä ja vähän taisi nuolaistakin. ;)

Oikeasti, ihan uskomatonta, miten tuo koira jaksaa kerta toisensa jälkeen yllättää!