Treenattiin, lupausten mukaan, perusasentoja, lyhyet seuraamiset, luoksepäästävyys ja paikalla makuu. Kyllä huomaa, että treenitaukoa ollaan pidetty, Ago oli onnesta soikeana, kun Hän pääsi tekemään hommia! Ja väittävät, että koiran koulutus on rääkkäystä!

Seuraaminen oli varmaan 3metriä pitkä, tarkoitus oli saada vain lyhyt, mutta onnistunut suoritus, helppoa erittäin motivoituneelle koiralle. Juuri ennen kun alotettiin seuraaminen joku lähti autolla parkkihallista, Ago vähän ihmetteli ylösnousevaa ovea, mutta päätti sitten että hommiin on päästävä. Perusasennosta saatiin kommentiksi, että Ago nojaa muhun. En ole aikaisemmin ajatellut asiaa, seuratessa ei ainankaan nojaa? Luoksepäästävyys oli tyypillinen, hyppy-koikka-loikka tyylinen. Kouluttaja sitten pyöri siinä luonamme ja pian Ago tajusi, että kannattavampi on pitää kontakti muhun, kuin hepuloida kouluttajan perään. Paikallamakuuseen olen kyllä ehdottomasti kaikista tyytyväisin! Matkan pidin suhteellisen lyhyenä, aika oli varmaan 2minuutin pintaan. Agon viereinen koira nousi, mutta Ago ei edes vilkaissut tämän suuntaan. Toisella puolella ollutta koiraa vilkuili pari kertaa, muttei vaikuttanut kovin levottomalta. Kyllä oon tyytyväinen! Ehkä mun pitää tiedustella onko helmikuun kokeessa vielä tilaa (tuskin?), jospa lähdettäisiin sinne.

Jossei joku huomannut, eiliseen mätsäri merkintään on lisätty monta kuvaa musta ja Alfasta! ;)